Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomen suurlähetystö, Praha : Tietoa Slovakiasta

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Praha

Hellichova 1, 11800 Prague 1, The Czech Republic
Puh. +420-2511 77251, S-posti: sanomat.pra@formin.fi
Česky | Suomi | English | Svenska | facebook | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 

Maatiedosto Slovakia

Nimi

KieliVirallinen nimiKäyttönimi
slovakkiSlovakian tasavalta (fi)Slovakia (fi)
Slovenská republika (sk) Slovensko (sk)
Slovakien (sv)
Slovakia (en)
La Slovaquie (fr)
Slowakei (de)
Szlovákia (hu)
Словакия (Slovakija) (ru)

Itsenäistyminen

1. tammikuuta 1993

Kansallispäivä

1. syyskuuta

Lippu

Aikaero Suomeen

Kesäisin: -1 tuntia

Talvisin: -1 tuntia

Pinta-ala

49 035 km²

Väkiluku

5 424 058 (30.9.2015) Lähde: Slovakian tilastotoimisto

Pääkaupunki

Suomeksi: Bratislava

Omalla kielellä: Bratislava

Diplomaattisuhteet

1. tammikuuta 1993

Suomi tunnustanut

1. tammikuuta 1993

Tunnustanut Suomen

1. tammikuuta 1993

Suomen edustautuminen

Suomen edustautuminen: Slovakia

Edustautuminen Suomessa

Suurlähettiläs Tibor Králik

 

Vähäniityntie 5, 00570 Helsinki

Puh. (358-9) 68117810
Fax. (358-9) 68117820
Sähköposti: emb.helsinki@mzv.sk

Linkit

Suhteet

Suomi tunnusti Slovakian ja solmi diplomaattisuhteet Slovakian kanssa 1. tammikuuta 1993 eli samana päivänä kun Tšekkoslovakia jakautui virallisesti kahdeksi valtioksi.

 

Suomen ja Slovakian suhteet ovat hyvät. Suomi tunnetaan Slovakiassa hyvin ja se on malliesimerkki monissa asioissa, erityisesti koulutuksessa sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiosektorilla. Myös metsä- ja ympäristöalan yhteistyö muodostaa yhteisen kiinnostuksen kohteen Suomelle ja Slovakialle. Suomella on myös annettavaa erityisesti uusiutuvien energialähteiden ja energiatehokkuuden sektorilla.

 

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Suomen ja Slovakian kauppavaihto on ollut melko vähäistä ja edustaa molemmille alle puolta prosenttia kaikesta ulkomaankaupasta. Suomesta viedään Slovakiaan mm. metalleja ja paperia.

 

Vienti Slovakiaan oli vuonna 2015 noin 129 milj. EUR. Slovakiasta tuodaan Suomeen moottoriajoneuvoja, puhelin- radio- ym. laitteita ja sähkökoneita. Tuonti Slovakiasta vuonna 2015 oli 266 milj. EUR. Kauppa on Suomelle alijäämäistä pääasiassa autontuonnin vuoksi. Slovakian sijoitus Suomen tuontitilastossa on 28 ja viestitilastossa 54.

 

FI-SK kauppa

2014 (milj. €)

2015 (milj. €)

Muutos (milj. €)

Muutos %

FI vienti

115

129

14

12,2

FI tuonti

244

266

22

9,0

FI kauppatase

-129

-137

8

6,2

 

 

Suomen ja Slovakian välinen investointiaktiivisuus on ollut suhteellisen vähäistä. Sekä kaupan että investointien osalta suomalaisyrityksille potentiaalia Slovakiassa saattaa löytyä muun muassa energia- (uusiutuvat, ydinvoima), metsä-, ympäristö- ja rakennussektoreilta. Myös palvelusektori kehittyy jatkuvasti.

 

Mielenkiintoisia mahdollisuuksia tarjonnee myös Slovakian yleinen pyrkimys kehittyä tieto- ja innovaatioyhteiskunnan suuntaan. Wienissä toimiva vientikeskus Finpro palvelee suomalaisia yrityksiä Slovakiassa.

 

Suomalaisyrityksiä Slovakiassa toimii parikymmentä. Useilla näistä on Slovakiassa tuotannollista toimintaa ja ne työllistävät tuhansia henkilöitä. Suomalaissijoitusten kanta Slovakiassa oli vuonna 2014 145 milj. EUR (lähde: Tilastokeskus). Muutamat suomalaisyritykset suunnittelevat (lisä)investointeja tulevaisuudessa. Cleantechillä nähdään potentiaalia Slovakiassa, jossa joudutaan lähivuosina investoimaan mm. teollisuuslaitosten puhtaampiin teknologioihin.

 

 

Slovakiassa toimivia suomalaisyrityksiä:

 

Deltabeam/Peikko Group

Enics

Kone SSC

Lindström

Ojala Group

Ramirent

Ruukki

Tervakoski Films Group

YIT

 

Kulttuurisuhteet

Kielen ja kulttuurin välisellä yhteistyöllä on Suomen ja Slovakian välillä pitkä historia. Muun muassa kirjailija Alexandra Salmela on tunnettu sekä Suomessa että Slovakiassa ja hän on ensimmäinen Suomessa asuva ulkomaalainen, joka voitti esikoisteoksellaan arvostetun Runeberg-palkinnon.

 

Suomessa toimii ystävyysseura Slovakian ystävät Suomessa ry. Seura tekee yhteistyötä Slovakiassa toimivan Suomen ystävät Slovakiassa (Stránky Slovensko-Fínskeho priatelstva) -yhdistyksen kanssa.

 

Ystävyyskaupunkeja

  • Turku – Bratislava
  • Raahe – Košice
  • Kemi – Liptovsky Mikulas
  • Heinola – Piestany
  • Kuhmo – Šala
  • Orimattila ja Uusikaupunki – Tvrdošin
  • Imatra – Zvolen
  • Lieto - Komárno

 

Suomalaiset, suomen kieli

Bratislavan Komenius-yliopistossa voi opiskella suomen kieltä nykyään myös pääaineena CIMOn lähettämän suomen kielen lehtorin johdolla. Lukuvuonna 2016/2017 Bratislavan Komenius-yliopistossa on 21 suomen kielen pääaineopiskelijaa.

 

Ainoana pohjoismaana Suomessa Jyväskylän yliopistossa voi opiskella slovakin kieltä sivuaineena tai yksittäisenä arvosanana.

 

Sopimukset

Vierailut

Vierailuja Suomesta Slovakiaan (tärkeimmät)

 

  • Alivaltiosihteeri Matti Anttonen ja yritysvaltuuskunta (22 suomalaisyritystä), 2015
  • Opetusministeri Krista Kiuru, 2014
  • Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma, 2012
  • Kulttuuriministeri Stefan Wallin, 2011
  • Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen, 2007

 

Vierailuja Slovakiasta Suomeen (tärkeimmät)

 

  • Presidentti Andrej Kiska, 2015. Vierailullaan presidentti Kiska avasi Slovakian ensimmäisen ulkomaisen innovaatiokeskuksen Otaniemessä.
  • Ulkoministeri Miroslav Lajcák, 2013
  • Opetusministeri Dušan Caplovic, 2013
  • Valtiovarainministeri Peter Kažimír, 2013
  • Ulkoministeri Mikuláš Dzurinda, tammikuu 2011

 

Historia

SuhdehistoriaTšekkoslovakian likvidoimisen jälkeen (sudeettialueiden liittäminen Saksaan, Böömin ja Määrin protektoraatin muodostaminen) Slovakian valtio julistettiin itsenäiseksi 14. maaliskuuta 1939. Samalla se solmi Saksan kanssa liittosopimuksen. Slovakia esitti vuosien 1939 ja 1940 aikana useitakin tunnustamispyyntöjä Suomelle. 21. kesäkuuta 1940 tapahtuneessa valtioneuvoston istunnossa Suomi päätti tunnustaa Slovakian de jure. Tästä ilmoitettiin Suomen Berliinin lähettilään kautta Slovakian ulkoministeri Durčanskylle. Suomen edustus hoidettiin Berliinistä käsin siten, että lähettiläänä toimi T.M. Kivimäki ja paikan päällä Bratislavassa Berliinin lähetystön lähetystöneuvos Tauno Suontausta ja sittemmin lähetystösihteeri B. Sohlberg. Suomi katkaisi kaikki suhteensa Saksan satelliittivaltioihin, Kroatiaan ja Slovakiaan 20. syyskuuta 1944. Toisen maailmansodan jälkeen muodostettiin uudelleen Tšekkoslovakian tasavalta, jonka osaksi tuli Slovakia 1930-luvun laajuudessaan. Slovakian itsenäistyessä uudelleen 1. tammikuuta 1993, jolloin Suomi tunnusti Slovakian ja diplomaattisuhteet solmittiin samasta päivämäärästä lukien. Suomen edustus hoidettiin vuosina 1993–2001 Prahasta, minkä jälkeen edustus hoidettiin Wienistä käsin. Suomen suurlähetystö Bratislavassa aloitti toimintansa 1. maaliskuuta 2004. Vuodesta 2015 suhteita Slovakiaan on hoidettu Suomen Prahan-edustustosta käsin. Edustustopäälliköt kautta aikojen1940–1944 Toivo Mikael Kivimäki, lähettiläs (Berliini)1941–1943 Tauno Suontausta, va. asiainhoitaja (Bratislava)1944 Ernst Bertil Sohlberg, va. asiainhoitaja (Bratislava)1993–1994 Pauli Opas, suurlähettiläs (Praha)1994–1999 Esko Rajakoski, suurlähettiläs (Praha)1999–2001 Risto Rännäli, suurlähettiläs (Praha)2001–2004 Tom Grönberg, suurlähettiläs (Wien)2004–2008 Rauno Viemerö, suurlähettiläs (Bratislava)2008–2012 Jukka Leino, suurlähettiläs (Bratislava)  2012- Henna Knuuttila, va. asiainhoitaja (Bratislava) 2015- Helena Tuuri, suurlähettiläs (Praha)

Hyvä tietää

Asemapaikan sijainti

Slovakia sijaitsee Keski-Euroopassa, ja sitä ympäröivät Itävalta lännessä, Tšekki ja Puola pohjoisessa, Ukraina idässä ja Unkari etelässä.
 
Suomen suurlähetystö Bratislavassa suljettiin 31.8.2015, minkä jälkeen Slovakiaa on hoidettu Suomen Prahan-suurlähetystöstä käsin.

Asuminen, asunnot

Slovakian pitkään jatkunut voimakas talouskasvu näkyi ja näkyy myös voimakkaana rakentamisena. Näin on erityisesti pääkaupungin Bratislavan alueella, jossa hyvätasoisia vuokra-asuntoja on hyvin saatavilla. Bratislavassakin asuntojen hintojen kohoaminen on nyt taittunut. Asumisen hintataso on pääkaupunkitasoa, mutta kohtuullinen.

 

Tyypillisesti asunto vuokrataan vuodeksi eteenpäin. Maassa suositaan yleensä pidempiä vuokrasopimuksia. Sopimus tehdään joko vuokranvälitysfirman kautta tai suoraan omistajan kanssa. Välityspalkkio on yleensä yhden kuukauden vuokran suuruinen.

 

Kalustettujen asuntojen kohdalla vuokranantaja vaatii tavallisesti 2–3 kuukauden vuokraennakkoa vakuudeksi. Kalustetut vuokra-asunnot eivät tosin ole kovin yleisiä. Kalustetuissa asunnoissa on valmiiksi kalustetut olohuoneet ja makuuhuoneet, keittiökalusteet, televisio, pesukone ja jääkaappi. Kalustamattomissa asuinnoissa on vain kiinteät kalusteet. Osittain kalustetuissa asunnoissa on matot, verhot ja joskus keittiökalusteet. Eri asuntojen laatu ja tyyli vaihtelevat.

Autot

Normaali EU-käytäntö.

Edustustot

Slovakia kuuluu monen valtion kohdalla Wienin tai Prahan suurlähetystön toiminnan alle.

Hankinnat

Slovakiassa on useita ulkomaisia päivittäistavara-, huonekalu-, muoti- ynnä muita kauppaketjuja. Ostoksilla voi käydä helposti myös naapurimaissa, kuten Itävallassa ja Unkarissa, joiden hintataso on yleensä Slovakiaa alhaisempi.

 

Apteekit, pienet liikkeet ja elintarvikekaupat ovat useimmiten auki

 

  • arkisin kello 08.00–19.00 ja
  • lauantaisin kello 08.00–12.00.
  • vain harvat kaupat ovat auki sunnuntaisin

 

Suurissa ostoskeskuksissa kaupat ja apteekit ovat auki joka päivä kello 09.00–21.00. 
Kaupungeissa on vaihtuva 24 h päivystävä apteekki.

Ilmasto

Slovakiassa vallitsee pääosin mannerilmasto, mutta alueellisia vaihteluja on paljon korkeuserojen vuoksi. Tyypillistä Slovakialle ovat kuitenkin suhteellisen lämpimät kesät ja kylmän kosteat talvet. Talvi on luminen, erityisesti vuoristoisilla alueilla. Sadetta saadaan koko vuoden ajan ja kesällä on useasti ukkosmyrskyjä. Keväisin Slovakiaa kiusaa jokien tulviminen.

Joukkoliikenne

Slovakian sisällä on helppo liikkua junalla isojen kaupunkien välillä. Myös bussijärjestelmä toimii hyvin. Taksin aloitusmaksu on Bratislavassa 1–1,50 euroa ja kilometrimaksu 0,30–1 euroa.

 

Bratislavassa julkinen liikenne on hyvin toimivaa ja edullista. Se muodostuu

 

  • raitiovaunuverkosta,
  • linja-autoverkosta ja
  • johdinautoverkosta.

 

Kaupungin sisäisen julkisen liikenteen lippuja voi ostaa lehtikioskeista tai kolikoilla toimivista automaateista pysäkeillä. Kertalippu on siis aina ostettava etukäteen ja leimattava välittömästi kulkuneuvoon astuttaessa. Viikko-, kuukausi- ja vuosilippuja on saatavilla julkisen liikenteen lipunmyynnistä (MHD, Hodžovo Námestie).

 

Juomarahat

Slovakian ravintoloissa on kohteliasta antaa juomarahaa 5–10 prosenttia laskun loppusummasta. Käytäntö menee niin, että laskun nähtyään asiakas sanoo tarjoilijalle, kuinka paljon hän haluaa maksaa eli lisää juomarahan laskun hintaan.

Jätehuolto

Jätehuolto toimii normaalisti. Bio- tai muovijätteitä ei tällä hetkellä lajitella. Useimmista lasipulloista saa pantin palautettaessa kauppaan, mutta muovipulloille ei ole panttijärjestelmää.

Kansalliset vapaapäivät

  • 1. tammikuuta, uudenvuodenpäivä

  • 6. tammikuuta, loppiainen
  • pitkäperjantai
  • 1. pääsiäispäivä: sunnuntai 
  • 2. pääsiäispäivä: maanantai
  • 8. toukokuuta, toisen maailmansodan päättymisen muistopäivä
  • 25. toukokuuta, vappu
  • 5. heinäkuuta, Pyhän Konstantinoksen (/Kyrilloksen) ja Pyhän Metodioksen päivä
  • 29. elokuuta, Slovakian kansannousun vuosipäivä
  • 1. syyskuuta, Slovakian tasavallan perustuslain päivä
  • 15. syyskuuta, Neitsyt Marian päivä
  • 1. marraskuuta, pyhäinpäivä
  • 17. marraskuuta, vapauden ja demokratian päivä
  • 24. joulukuuta, jouluaatto
  • 25. joulukuuta, joulupäivä
  • 26. joulukuuta, tapaninpäivä

Kirjallisuus

 

Koulut ja opiskelu

Ulkomaalaisen opiskelu maassa

Bratislavan kansainväliset koulut:

 

Listatut koulut tarjoavat opetusta kaikilla ikätasoilla lastentarhasta alkaen.Englanninkielinen yliopisto-opiskelu on mahdollista useissa yliopistoissa maan eri kaupungeissa. Tarjolla on sekä kandidaatin että maisterin tutkintoon valmistavia koulutusohjelmia ainakin seuraavilla aloilla:

 

  • tekniikka
  • lääketiede
  • eläinlääketiede
  • farmasia
  • kauppatieteet
  • ympäristöala
  • opetusala
  • biologia
  • kansainväliset asiat.

Lapset

Päivähoito

Bratislavan kansainväliset koulut tarjoavat opetusta myös päiväkoti-ikäisille lapsille. Lisäksi Bratislavassa on lukuisia pienempiä, ainakin englannin ja saksan kielillä toimivia päiväkoteja.

 

Lemmikit

Maahantuonti

Maahantuotavilla lemmikkieläimillä on oltava oma passi.

 

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 998/2003 lemmikkieläinten muihin kuin kaupallisiin kuljetuksiin sovellettavista eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista ja neuvoston direktiivin 92/65/ETY muuttamisesta.

Liikennekäyttäytyminen

Liikenne on sujuvaa. Pahempia ruuhkia syntyy yleensä vain onnettomuustilanteissa. Ajokulttuuri on suomalaisen ja balkanilaisen välissä. Jalankulkijan asema on heikko.

Majoitus

Erityisesti kesäaikaan liikevieraiden saattaa olla hankala löytää hotellihuonetta Bratislavasta, joten ennakkoon varaamista suositellaan erityisesti huhti-lokakuun välisenä aikana.

 

Hotellihuoneiden hintataso vuonna 2015 (2hh/yö)

  • 4 tähteä: 50-140 euroa
  • 3 tähteä: 30–80 euroa

 

Pankit

Slovakia on euromaa, joten kansainvälinen SEPA-maksukäytäntö on voimassa eli laskujen maksaminen myös Suomen tililtä onnistuu. Pankkipalvelut ovat hyvää kansainvälistä tasoa.

 

Luottokortit (laajimmin käytetyt): Visa, Mastercard, Cirrus/Maestro, Diners Club, Eurocard ja American Express. Myös Visa Electron käy yleisimmin maksuvälineenä. Luottokorttien käyttö on lähes yhtä yleistä kuin Suomessa. Kansainväliset luotto- tai maksukortit hyväksyviä pankkiautomaatteja on laajalti.

Posti

Aukioloajat vaihtelevat suuresti postitoimistojen välillä. Suurin osa posteista on arkisin auki kahdeksasta kuuteen ja lauantaisin kahdeksasta yhteen.

 

Bratislavan pääpostin (Námestie Slovenského národného povstania 35) aukioloajat ovat

 

  • ma-pe 07.00-20.00
  • la 07.00-18.00
  • su 09.00-14.00.

Puhelimet

Kansainvälinen suuntanumero: 421
Matkapuhelujen kuuluvuusalue kattaa koko maan.

Ravinto

Bratislavasta löytyy niin perinteisen slovakialaisen keittiön ravintoloita kuin myös kansainvälistä ruokakulttuuria, esimerkiksi kiinalaista, italialaista, japanilaista ja meksikolaista.

 

Slovakialainen perinneruoka on melko raskasta. Tavallisia ruokia ovat muun muassa

 

  • perunamykyt,
  • pannukakut,
  • sianliha,
  • kana ja
  • erilaiset juustot ja makkarat.

 

Monet viiniravintolat (vináren) tarjoavat paikallista ruokaa paikallisten viinien kera. Perinteisin ruoka on nimeltään bryndzové halušky, joka sisältää perunamykyjä pekonin ja kermaisen bryndzakastikkeen kera. Bryndza on perinteinen slovakialainen lampaanmaidosta valmistettu juusto.

Rekisteröity parisuhde

Homoseksuaalisuus on edelleen tabu hyvin monille slovakeille, erityisesti pienemmissä kaupungeissa ja kylissä. Yhtenä syynä tämän taustalla voidaan pitää katolisen kirkon voimakasta asemaa. Samaa sukupuolta olevien parisuhteen rekisteröinti ei ole mahdollista, eikä asiaan ole todennäköisesti luvassa muutosta lähitulevaisuudessa.

 

Slovakiassa toimii seksuaalivähemmistöjen oikeuksia ajavia kansalaisjärjestöjä. Aktiivisimmin toimii kolme järjestöä: Queer Leaders Forum (QLF), Iniciatíva Inakosť ja Ganymedes. Yhteisötoiminta vähemmistöille on vielä silti vähäistä, eikä esimerkiksi tiedotusvälineissä juurikaan anneta heille tilaa. Heille suunnattuja viihderavintoloita on Bratislavan ulkopuolella vain kaksi.

 

Vaikka Slovakiassa kiellettiin vuonna 2008 seksuaaliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä muun muassa terveydenhuollossa ja koulutuksessa, eivät seksuaalivähemmistöjen asiat ole edistyneet maassa viime aikoina, pikemminkin päinvastoin.

 

Perustuslakiin lisättiin vuonna 2014 määritelmä avioliitosta miehen ja naisen välisenä liittona. Helmikuussa 2015 perheasioista järjestettiin kansanäänestys (äänestysaktiivisuus 21,4 %), jossa yli 90 % äänestäneistä halusi rajata avioliiton vain miehen ja naisen väliseksi, kieltää adoptio-oikeuden samaa sukupuolta olevilta ja antaa vanhemmille mahdollisuuden kieltää lapsiaan osallistumasta opetukseen sensitiivisistä aiheista kuten seksuaaliskasvatus ja eutanasia.

 

Slovakian poliittista kenttää on mediassa kritisoitu siitä, että puolueet ovat haluttomia ottamaan kantaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä koskeviin kysymyksiin. Parlamentissa on vain yksi puolue (keskustaoikeistolainen vapaus ja solidaarisuus SaS), joka kannattaa avoimesti parisuhteen rekisteröimismahdollisuutta seksuaalivähemmistöille.

Sosiaaliturva

Sekä työnantaja että työntekijä maksavat sosiaaliturvamaksuja, jotka lasketaan työntekijän bruttopalkan pohjalta. Myös itsenäisten yrittäjien on maksettava sosiaaliturvamaksunsa.

 

Slovakiassa työskentelevät EU-maiden kansalaiset kuuluvat yleisesti ottaen oikeutettuja Slovakian sosiaaliturvan piiriin.

Suomi-kuva

Suomen maine Slovakiassa on hyvä. Yleisesti Suomesta tunnetaan jääkiekosta, saunasta ja luonnosta. Suomea pidetään ongelmattomana maana, jonka tutkimusta, kehitystä ja innovatiivisuutta arvostetaan. Suomeen viitataan usein mediassa ja politiikkojen puheissa.

Sähkövirta

220 V, 50 Hz

Terveydenhuolto

Slovakian perustuslaissa määritellään perusta maan terveydenhuoltojärjestelmälle. Perustuslaki takaa kaikille kansalaisille pääsyn ilmaisen terveydenhuollon piiriin, joka perustuu pakolliselle terveysvakuutukselle. Terveysvakuutusyhtiöt keräävät terveyseläkemaksut, joilla ne kustantavat terveydenhuollon palvelut.

 

Kuten monet muutkin entiset kommunistivaltiot, Slovakia on kamppaillut yrittäessään muuttaa terveydenhuoltojärjestelmää sellaiseksi, joka varmasti pystyttäisiin rahoittamaan. Yhtenä tavoitteena oli valtion monopolin pienentäminen yksityistämällä terveydenhuollon tarjoajia. Nykyään niitä löytyy sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta. Julkisen terveydenhuollon palvelut ja puitteet ovat vaatimattomat verrattuna Suomen tasoon.

 

Eurooppalaisella sairaanhoitokortilla suomalainen saa terveyspalvelut Slovakiassa.

Tuonti- ja vientirajoitukset

Slovakiaa koskevat EU:n tuonti- ja vientimääräykset.

Valuutta

Slovakiassa otettiin käyttöön euro 1. tammikuuta 2009.

Vapaa-aika

Slovakiassa on upeat mahdollisuudet ulkoliikuntaan kuten vaellukseen. Maassa on yhdeksän kansallispuistoa, jotka peittävät 20 prosenttia maan pinta-alasta.

 

Erityisesti Tatra-vuoriston maisemat houkuttelevat aktiivilomalle, jolla voi harrastaa vuodenajasta riippuen muun muassa

 

  • patikoimista,
  • vuorikiipeilyä,
  • laskettelua,
  • hiihtoa,
  • vuoristopyöräilyä,
  • ratsastusta ja
  • varjoliitoa.

 

Myös Bratislavan välittömässä läheisyydessä on hyvät mahdollisuudet muun muassa patikointiin.

 

Bratislavassa on paljon gallerioita ja museoita. Slovakian kansallisteatteri tarjoaa ooppera-, baletti- ja teatterielämyksiä. Slovakian filharmoninen orkesteri on myös suosittu. Bratislavan vanha kaupunki on vilkas keskittymä erilaisia pubeja, klubeja, kahviloita ja ravintoloita. Bratislavassa on lukuisia puistoja, joista on iloa koko perheelle.

 

Elokuvateatterit esittävät materiaalinsa yleensä alkuperäiskielellä ja slovakinkielisillä tekstityksillä, tosin lasten elokuvat yleensä dubataan.

 

Slovakiassa on myös paljon kylpylöitä, joiden hintataso on vielä suhteellisen edullinen.

TulostaLähetä

Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Praha

Päivitetty 19.1.2016

© Suomen suurlähetystö, Praha | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot